Heppailut pitkältä aikajaksolta

Tässä olette viimeaikoina lukeneet katsoneet joulukalenterin luukkuja. Nyt kuitenkin on joulu ohi ja aika palailla normaaleihin postauksiin. Ratsastuksia on jälleen siis jäänyt kertomatta, enkä muista läheskään kaikkia enää. Oli estetunti joskus kauan aikaa sitten ja siitä esimerkiksi en muista yhtään mitään muuta kuin ettei se mennyt ihan parhaiten, sitten oli Bremenin reissu.

Bremenin jälkeen oli jälleen esteitä ja silloin harjoittelimme tiukkoja kaarteita. Meni ihan ok ja tunnista on kyllä videoita mutten ole ihan varma haluatteko nähdä niitä. Jos haluatte nähdä epätarkkoja videoita niin kurkatkaa ne tästä! Tunnilla tuli kaks ohitusta, ekalla en tiiä mitä tapahtu, mutta tokalla jäin vaan vähän niinku matkustamaan.

Koulutunnillakin menin Fabiolla, mutta en muista yhtään että mitä tehtiin! Jonkunlaisia taivutuksia pohkeen ympärille ja vastaavaa.

Viimeisellä estetunnilla meni ihan hyvin. Fabio oli hallinnassa niin kauan kunnes esteet tuli nokan eteen ja silloin se oli menoa. Pariin otteeseen ei löytynyt paikkaa mutta muuten meni ihan hyvin ja jotenkuten oli sentään ideaa paikoista. Tehtiin lähinnä yksinkertasia tehtäviä.

Sitten olikin jo kisat. Menin Fabiolla 12.12 pikkujouluissa luokan 80cm ja kisat ei jännittäny yhtään! Ekalle esteelle vähän huono hyppy mutta ei otettu puomia. Kakkonen, kolmonen ja nelonen ok, vitoselle vähän pohjaan mutta yli. Kutonen meinasi unohtua, mutta hyvin korjattiin tilanne. Seiskalta heti ohitus. Toisella yrityksellä seiska yli ja kasin sarja meinasi myös unohtua kun se tuli niin nopeaa. Mutta sekin yli ja hyvin meni. En tiiä, vaikuttiko kutosella meinannut kämmi jotenkin seiskan lähestymiseen, vai enkö ratsastanut tarpeeksi vai mikä oli. Mutta ihan tyytyväinen olen rataan, koska meni noinkin hyvin verrattuna aiempiin kisoihin!

Kauden viimeisellä tunnilla mentiin vähän katrillin alkuja ja leikittiin hippaa jne. Menin Fabiolla, eikä siinä kaikki. Menin ilman satulaa! Ensimmäinen kerta Fabiolla ilman satulaa ja tuntui tietty oudolta kun aina ollut penkki alla. Odotin siis tunnin alussa kauheaa katastrofia, mutta kaikki pysyi kyydissä ja oli tosi mukavaa!

Mosseltahan mulla oli pariviikkoa ollut taukoa ja marraskuun lopulla pääsin jälleen selkään. Kentä oli kyllä melko onnettomassa kunnossa joten lähdettiin Mossen kanssa hiljalleen hämärtyvälle pellolle. Pöllöilyenergiaa ainakin löytyi ja käynti oli pääasiassa steppailua. Aina kun Mosse rentoutui ja malttoi olla rauhassa, palkitsin sen. Tein vähän väistöjä ja enimmäkseen pyrin saamaan Mossen kulkemaan suorassa ja rennommaksi. Ravissa Mosse olis ehottomasti halunnut juosta alta ja revitellä ja koska en antanut sen niin se protestoi hieman viskelemällä päätä eri ilmansuuntiin. Pakka meinas levitä kokonaan kun otin ekan lyhyen laukkapätkän. Mosse vaan veti kiitolaukkaa eteenpäin, tuli kyllä sitten pidätteillä raviin ja käyntiin, mutta meinasi olla lähellä ettei mennyt hermot steppailuun sen jälkeen. Siinä käveltiin ja pysähdeltiin ennen seuraavaa pätkää jotta Mosse malttaisi odottaa, ja toisen laukkapätkän jälkeen sitten käveltiin kentälle ja talliin.

Toisena päivänä melko samanlaista touhuilua, mutta en ottanut laukkaa ollenkaan.

Sittemmin oli pidempään jälleen taukoa ratsasteluista ja 19.12 pääsin jälleen selkään. Oli pimeää ja lunta sateli joten ei ihme että odotin Mossen räjähtävän käsiin. Kuitenkin selvittiin ehjin nahoin ja käytiin hieman kentällä käyntiä ja ravia työstämässä jottei ihan olisi mennyt seisoskeluksi.